Jouluna perheet kokoontuvat yhteen, pöydät notkuvat herkuista ja kodit täyttyvät koristeista ja lahjapaketeista. Koristelu, lahjat, ruoka ja matkat luovat joulutunnelmaa, mutta myös ympäristökuormaa. Onneksi ekologisen joulun ei tarvitse tarkoittaa ankeaa joulua vaan harkituilla valinnoilla voit luoda merkityksellisemmän juhlan, jossa tunnelma säilyy ja ympäristö kiittää. Monissa tapauksissa hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu jopa helpommin kuin perinteisen joulun suunnittelu ja rahaakin säästyy!
Jouluruoka
Joulupöytään kuuluu erilaisia perinteisiä herkkuja, jotka ovat juurtuneet syvälle kulttuuriin ja luovat juhlan tuntua. Kaikista jouluruoista löytyy kasvipohjaisia versioita, jotka eivät tingi mausta tai tunnelmasta. Kerralla koko joulupöydän muuttaminen kasvipohjaiseksi voi tuntua hurjalta muutokselta, varsinkin jos paikalle on tulossa vegaaniruokaa kovaäänisesti pupunruoaksi kutsuvia sukulaisia. Kuitenkin esimerkiksi laatikoiden muuttaminen kasvipohjaisiksi onnistuu helposti ja huomaamattomasti.
Suomessa joulupöydän ilmastopahis, kinkku, on juurtunut syvälle suomalaisiin jouluperinteisiin. Kinkun hiilijalanjälki on Satakunnan Kansan 6,1 kg CO2e. Tanskalaisen The Big Climate Databasen mukaan kalkkunan hiilijalanjälki on puolestaan 4,7 kg CO2e. Kinkulle ja kalkkunalle löytyy kuitenkin valtavasti erilaisia vegevaihtoehtoja, joista löytää itselleen mieluisa vaihtoehto. On seitankinkkua, vönerkinkkua, tofukinkkua, muupaistia, lanttupaistia, linssimureketta ja vaikka mitä muuta, joita saa kaupasta valmiina tai jotka voi tehdä itse. Esimerkiksi Satakunnan Kansan mukaan seitanpaistin hiilijalanjälki on noin 0,8 kg CO2e.
Jouluruokien kasvipohjaisiksi muuttamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruoan määrään. Joulupöydät notkuvat herkkujen määrästä ja hävikkiä syntyy helposti paljon. Hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta ruokien määrän oikea mitoittaminen sekä yli jäävän ruoan jatkojalostus ovat keskeisessä roolissa. Kaikkea ei myöskään ole pakko tarjota. Jos kukaan pöydän ääressä juhlivista ei pidä rosollista, ei sitä tarvitse tehdä vain perinteen vuoksi. Lisäksi eläinperäisten tuotteiden ja ruokien roolin voi muuttaa pääosasta yksittäisiksi herkkupaloiksi. Esimerkiksi kaloja ei tarvitse tarjota jokaiselle pääruoan verran, vaan vaikkapa muutaman cocktailpalan tai maistiaisen muodossa. Kalamäärän pienentäminen ja kasvipohjaiseksi muuttaminen joulupöydässä pienentää myös joulun kustannuksia merkittävästi.
Jouluvalot ja muut koristeet
Kuten muussakin kuluttamisessa, myös joulukoristeiden tapauksessa parasta on, jos et osta mitään, varsinkaan uutena. Ajan kestäviin perinteisiin koristeisiin panostaminen on järkevä valinta sekä ympäristön että kukkaron kannalta, sillä laadukkaat koristeet palvelevat vuodesta toiseen. Jos uusia koristeita kuitenkin kaipaa, kierrätetyt ja itse tehdyt vaihtoehdot tarjoavat ympäristöystävällisiä, persoonallisia ja ainutlaatuisia ratkaisuja.
Jouluvalot ovat usein keskiössä joulun ympäristövaikutuksista puhuttaessa, mutta niiden ympäristövaikutukset ovat pieniä verrattuina lahjoihin, matkoihin tai jouluruokaan. Esimerkiksi 105 cm korkean LED-valoporon vaatiman sähkön hiilijalanjälki on yhden kuukauden yhtäjaksoisen päällä olemisen jälkeen alle 100 g CO2e Suomessa ja Saksassa reilut 400 g CO2e, eli vastaavat karkeasti yhden autokilometrin aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Oleellista on kuitenkin hyödyntää energiatehokkaita LED-valoja sekä muistaa kohtuus - valojen määrän kasvaessa myös LEDien valmistamisen ympäristökuorma kasvaa.
Lahjat
Ennen joulua lahjat aiheuttavat toisaalta stressiä tyyliin mitä ihmettä annan kumppanin sisaruksen puolisolle, toisaalta odottavaa kutkutusta, mitähän jännittävää paketistani paljastuu. Tavarapaljoudessa olemme tottuneet saamaan ja antamaan valtavasti materiaa, jota emme edes tarvitse. Sosiaalisessa mediassa tutut ja tuntemattomat esittelevät lahjavuoriaan, ja parhaiten menestyvä näyttää olevan suurimman lahjakasan saanut. Mitä jos tänä jouluna katkaisisit tämän kierteen?Lahjojen ostaminen ja paketointi voivat olla joko ympäristörasite tai mahdollisuus tehdä hyviä valintoja. Joululahjarinki “Secret Santan” hengessä vähentää turhaa kulutusta, kun jokainen saa ja antaa vain yhden lahjan. Paras lahja on sellainen, jolle on todellista tarvetta.
Matkustaminen
Joululoma on otollista aikaa matkustaa ja tavata kauempana asuvia sukulaisia. Matkustamisesta aiheutuva hiilijalanjälki on kuitenkin merkittävä. Sukuloimisen yhteyteen voi yhdistää samalla suunnalla lomailemisen ja lyhyen visiitin sijaan perillä voi viettää pidempiä aikoja, ehkä koko loman. Laskimme Helsingistä Jyväskylään matkustavien meno-paluumatkojen (n. 540 km) hiilijalanjäljet. Bensiinikäyttöisellä autolla meno-paluumatkan hiilijalanjälki on 194 kg CO2e, kun taas sähköautolla hiilijalanjälki on 124 kg CO2e. Henkilöautoa huomattavasti pienemmällä hiilijalanjäljellä selviää, kun matkustaa bussilla tai junalla. Bussilla matkustaessa yhden henkilön hiilijalanjäljeksi tulee 30 kg CO2e ja junalla 22 kg CO2e.
Ekologinen joulu ei tarkoita tunnelman uhraamista. Päinvastoin – yhdessäoloon, elämyksiin ja hyvään ruokaan keskittyminen luo tunnelmallisen joulun. Jokainen teko merkitsee eri verran ja tärkeintä on aloittaa jostain.
Virvatuli Uusimäki, D-mat Oy
Lähteet:
Jokinen, Jami. Kinkku, kala tai kahvi ei tässä ole kunkku. Satakunnan Kansa. Published 15.12.2024 https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010894159.html