Politiikka ja hallinto kestävien elämäntapojen tueksi -työpaja järjestettiin torstaina 30.1.2025
Työpajassa kuultiin aluksi EU 1.5° Lifestyles -hankkeen tutkimustuloksia, jonka jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu. Paneelikeskustelussa kuulimme kiinnostavia puheenvuoroja Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen professorilta Eva Heiskaselta, Demos Helsingin perustajalta Aleksi Neuvoselta, Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -ohjelman ohjelmapäälliköltä Tiina Leinoselta sekä Sitran PS Lifestyles -hankkeen asiantuntijalta Henna Kurjelta. Työpajan yhteydessä osallistujien oli mahdollista tutustua myös Ilmastopalapeliin.
Paneelin jälkeisissä ryhmäkeskusteluissa osallistujat pääsivät jakamaan omia ajatuksiaan kestävien elämäntapojen valtavirtaistamisesta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi ja miten politiikan avulla tätä muutosta voitaisiin tukea.
Keskustelussa korostui koulujen rooli ympäristökasvatuksessa. Esimerkiksi ekososiaalisen sivistyksen merkitys ja se, miten ympäristövastuullisuutta voidaan sisällyttää opetussuunnitelmiin entistä vahvemmin nousivat keskustelussa esille. Osallistujat painottivat opettajien riittävän koulutuksen ja resurssien tärkeyttä, jotta kestävä kehitys tulisi osaksi koulun arkea ja opetusta. Tarvittaisiin selkeitä toimintamalleja ja ideointia, miten kestävää kehitystä voitaisiin integroida kaikkiin oppiaineisiin aiheuttamatta liiallista taakkaa yksittäisille opettajille.
Keskusteluissa nousi myös esiin ympäristöystävällinen liikkuminen ja asuminen. Liikkumisessa julkiseen liikenteeseen panostaminen, esimerkiksi raitiovaunuliikenteen kehittämisen ja pyöräilyinfran parantaminen, ohjaavat asukkaita luopumaan yksityisautoilusta. Asumiseen liittyen nostettiin esiin ekologisten asumisratkaisujen ja energiatehokkuuden merkitys sekä tarve madaltaa kynnystä vihreiden investointien toteuttamiselle, esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämisen ja yhteisöllisten energiaratkaisujen muodossa. Erilaisia kannustimia ekologiseen liikkumiseen ja asumiseen tulisi lisätä mm. verotuksen ja infrastruktuurin suunnittelun kautta, jotta kestävästä elämäntavasta tulisi se helpoin vaihtoehto yhä useammille. Valtion ja kuntien lisäksi myös erityisesti suurten työnantajien rooli kestävien elämäntapojen mahdollistajina on merkittävä (esim. työmatkaedut julkisilla, etätöiden mahdollistaminen ja työsuhdepyörät autojen sijaan).
Lisäksi pohdittiin, miten viestinnällä ja yhteisöllisyydellä voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja edistää arjen vastuullisia valintoja. Osallistujat näkivät konkreettiset kokeilut, kuten tavarapyöräkokeilut ja ruokien hiilijalanjäljen ilmoittamisen, merkityksellisinä tapoina herättää kiinnostusta ja tarjota käytännön ratkaisuja ihmisten tarpeisiin. Harrastuneisuutta ja erilaisia taitoja (esim. tavaroiden korjaaminen) voidaan korostaa ympäristötekoina, jolloin myös aiemmin kestävyyskeskustelun ulottumattomissa olleet voivat huomata asiantuntemuksellaan olevan merkitystä.
Yhteenvetona todettiin, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, pitkäjänteisiä toimenpiteitä, rohkeita kokeiluja ja keskustelukulttuurin muutosta, joissa sekä julkinen sektori, yritykset että asukkaat ovat aktiivisesti mukana.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille inspiroivasta iltapäivästä!